Kaavoitus

Suomessa on vallalla käsitys, että tiivis kaupunkiasuminen olisi ekologisin ja vähiten luontoa kuormittava asumismuoto. Tämä on useimmissa kasvukeskuksissa johtanut kaavoituspolitiikkaan,jossa suositaan pieniä tai erittäinpieniä tontteja suurella rakennusoikeusella. Tämä on myös johtanut haja-asutuksen rakennuslupien rajoittamiseen ja jopa kieltämiseen. Esimerkkinä Espoon Histan asuntoalue, joka kaatui KHO:ssa.
Tämä keinotekoinen asumisen tiivistäminen hyödyttää monia, mm.maanomistajia, kaupunkeja ja kuntia sekä rakennusliikkeitä. Tosin kansalaiset itse haluaisivat asua väljemmin ja ostaa edullisia tontteja.
Aalto yliopistossa on tehty haja-asumisesta kulutukseen perustuva tutkimus (http://www.aalto.fi/fi/current/news/view/2011-06-22/) Tutkimuksessa käy selvästi ilmi, että maalla asuminen kuluttaa huomattavasti vähemmän. Kuitenkin kaavoituspolitiikka pakotetaan Euroopan harvimmin asutussa maassa yhä tiiviimpään rakentaiseen.
Histan kaava meni KHO:ssa nurin, koska se perustuu yksityisautoiluun, eikä sinne ole junarataa. Siis kun ei ole rataa,ei voi kaavoittaa ja kun ei ole kaavaa ei voi tehdä junarataa. Vihreä ikiliikkuja, joka estää rakentamisen kehä 3:n ulkopuolelle on keksitty. Kumma ettei tässä käynyt vaihtoehdoksi vihreiden suosima bussiliikenne. Histan kaava ei ollutkaan enää kaupungin omassapäätösvallassa,kuten kaavoittamisen pitäisi olla, vaan ELY keskuksen valitus sai kaavan nurin. Ollaan siirrytty askelkohti keskushallintoa,jossapaikallinen päätösvalta hävitetään.

Myös yksityisauoilu kuluttaa yhä vähemmän. Autot yleisesti kuluttavat jo nyt erittäin vähän. Suomessa vain pitäisi autoveropolitiikkaa muuttaa, että ihmisillä olisi varaa ostaa vähän kuluttava auto. Myös vihreiden olisi myönnettävä että tiivis asuminen ei tee automaattisesti ekologista asumista ja sallia vapaasti ihmisten asuminen siellä missä haluavat. VIhreiden ohjenuoraa luettaessa kuitenkin huomaa, ettei uusia tutkimuksia haluta tuoda esiin. Olisihan se toki kiusallista, kun on vuosia asunut Helsingin keskustassa yksiössä ja kapinoitun maaseudun villiä asumis menoa vastaan.

Ruuhkamaksut /GPS

RUUHKAMAKSUT / GPS paikannus

Yritin selvittää ruuhkamaksujen, erityisesti Tukholman maksujen kokemuksia, koska Vihreät kuorossa niitä kovasti kehuvat. Tekniikka & Talouden sekä Wikipwedian mukaan ne ovat olleet taloudellinen fiasko ja niitä on arvosteltu jyrkästi. Kuitenkin VIhreiden kertomaa ihanuutta ei yksikään toimittaja ole kysenalaistanut mitenkään. Oikein hirvittää lukea Soininvaaran ja Ville Niinistön ylistäviä kommentteja maksuista. Heiltä molemmilta sekä toimittajalta unohtui heti kärjeen, että Ruotsissa ei ole autoveroa lainkaan. Suomessahan tämä ruuhkamaksu tulee kaiken muun törkeästi autoilijoilta kerätyn maksujen päälle. Myöskin Ruotsissa on maksuille suuri vastustus, mutta taas siitä ei haluta kertoa missään. Kukaan ei ole myöskään maininnut, että Tukholmassa on edelleen ruuhkat. Maksuilla ei niitä poistettu, mutta kaupunki sai järjestelmästä rahastusautomaatin.

Nyt myös puuhastellaan GPS paikannukseen perustuvaa maksua, josta Petteri Järvinen kirjoitti loistavan jutun (http://petterijarvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/82466-ministeri-kyllonen-haluaa-ruuhkamaksun-koko-suomeen). Sittemmin nimi onkin muutettu GPS paikannukseen perustuvaksi veroksi. Miksi näin ? No syyhän on autojen jatkuvasti pienenevässä kulutuksessa. Polttoaineesta kerättävä vero pienenee jatkuvasti ja kun sähköautot yleistyvät, ei veroa saada polttoaineesta enää lainkaan. Jotain on pakko keksiä. Loistavana ratkaisuna tulee pakollinen paikannukseen perustuva, tiekäyttöön peustuva maksu. Tämä tulee automaattisesti johtamaan pitkien työmatkojen radikaaliin kustannusnousuun. Se edelleen johtaa yhä tiiviimpään kaupunkirakentamiseen, joka onkin kaikkien mielestä ekologisin ja vähiten ympäristöä kuormittava asumismuoto. Paitsi että tästäkin on tehty tutkimus, jonka tulos on ihan päinvastainen.